Ku ta p’e, hinter dia e ta den kurá bezeg ku su matanan, anto tòg despues di skol sekundario Siegmar Sophia (1988) ta skohe pa bai studia ingenieria eléktriko. Simplemente pasó no tin un estudio di agrikultura na Kòrsou. Sino e lo tabata sa kiko e lo a hasi. Siegmar tin ocho pa nuebe aña na momentu ku e pone e promé simianan den tera. Esei ta den kurá di e kas ku e ta biba aden na Bándabou. E ta kuida e matanan huntu ku su mama. Siegmar su mama gusta mata ku flor pa wak, pero e mes gusta mata ku bo por kome. Den e añanan ku e ta traha komo mekániko elektróniko i mekániko di ICT, anto toka músika den su tempu liber, hortikultura no ta haña atenshon. Su kurason di kunukero ta bolbe bati den e kas di kultivo ku stròbèri i tomati na Kurá Hulanda Lodge. Aya na Wespen e kasnan di kultivo ta kompletamente outomatisá i tin tur tipo di téknika moderno. Einan e ta bin mira kiko tur por – asta den trópiko – na momentu ku bo invertí den kultivo di fruta i bèrdura. Na aña 2015 e ta solisitá na Soltuna, un fundashon di gobièrnu. E por kuminsá traha un par di dia despues. Anto ta asina diariamente e ta hasi loke e ta bon den dje: kuida mata. Esaki ta hasié kontentu. E ta un hende felis. E ta traha na e kasnan di kultivo i e bibero di Soltuna. E siguridat di un salario tur luna, ta dun’é trankilidat. Pero Sophia ta soña. E ke logra mas kos i e ke deskubrí kos nobo.

Pictures by © Berber van Beek www.studiorootz.com

 

(E KUNUKERO NA PALABRA)

Filosofiá mei-mei di e matanan

“Mi gusta tur aspekto di e trabou akí. Sembra, kambia di pòchi, fertilisá, muha. Pero loke mi gusta mas tantu ta kosechá. Bèrdura i fruta. Ta e ora ei bo ta mira e resultado di tur esfuerso. Hepa! Waw! Na e momentu ei mi ta sinti mi super kontentu. Semper mi ta alegre, pero manera tur hende, ami tambe ta karga mi tristesa. Mi no ta gusta papia tokante esei. Ta mi doló, anto mi no ke horka otro hende ku esei. Mi ta keda ku mi doló, den mi. Aki na Soltuna mi a siña pa traha den un tim. Tur e diferente karakternan, bo mester haña un manera pa dil ku esei.”

 

“Mi por ta mi so bon bon. Asina mi ta. Na kas ku mi mes matanan. Mi tabatin porko i galiña tambe. Mi a slagtu eseinan i parti ku famia i amigunan. Mi gusta kushiná i skucha músika. Sali? Ai nò! Mi ta preferá lesa un bon buki. Na ingles, spañó òf hulandes. Bo por ta e protagonista. Pa un ratu. Sinti loke e ta sinti. Si ta un historia di amor, ai, tin biaha mi ta asta yora. Mi sa wak televishon òf hunga un wega riba telefòn. Pero mi ta fada lihé.”

“Ora mi ta trahando asina, mi ta pensa riba tur kos. Hinter dia mi ta pensa. Mi ta wak un nèshi vruminga i mi ta mira kon e bestianan ta dil ku otro. Mi gusta studia nan. Na un momentu asina…yen’i pregunta ta pasa den mi kabes. Tin otro ser ku nos no ta mira? Ken ta wak nos? Mi a lanta katóliko. Pero religion ta hasi katibu mental di hende. Ya komo e ta imponé kiko sí i kiko nò tin mag. Loke bo mester hasi. Ta importante sí ku bo tin un base. Katolisismo ta mi base. Pero pa mi kreensia ta libertat, energia. Esei bo ta mira ora por ehèmpel bo ta duna un mata awa i bo papia òf kanta algu. E ora ei e ta inkliná su mes na bo. Wak pa bo ripará! Ta kon esei ta funshoná, mi no sa. Pero ta asina ta.”

 

“Mi ta spera ku un dia mi lo tin mi mes negoshi. Esei ta mi soño. Pero promé mi mester haña un tereno. Anto ta esei ta e kos. Tur kaminda bo ta tende ku nos mester kultivá mas nos mes. Pero ora bo buska finansiamentu i guia, no tin niun hende pa yuda bo. Si bo no sa ta kon bo mester skirbi un plan di maneho òf un businessplan, ta kon bo ta bai haña un tereno? E ora ei bo no por hasi nada. Ta p’esei Kòrsou no ta bai dilanti. No ta trata di ami so, mi ke yuda otronan. Mi mes a pasa un tempu sin trabou. Mi no por a haña trabou. Ta hopi biaha a rechasá mi. Pero aki na Soltuna mi tabata bonbiní.”

 

“Bo no mester dependé di pakete di kuminda. Si mi haña un tomati di un hende, mi ta habrié i mi ta saka e simianan fo’i dje. Mi ta sembra nan pa mi haña mas tomati. Kiko mayoria di mucha na Kòrsou ta hasi? Bo ta duna nan un florin i nan ta gast’é na mangel. Nan no ta spar. Nan no a siña pa spar. Kai i lanta para, klaro! Ta esei bida ta. Bo ta siña di eror ku bo a kometé. Kos bon ku mi a pasa aden, mi ke pa otro hende tambe pasa aden. Mi ke kompartí konosementu i eksperensia. Pasó nos por. Nos por manehá un kompania. Nos no mester trese hende for di eksterior pa esei. E kos ta ku nunka nos a siña esei.”

(E NEGOSHI, E PRODUKSHON)

Seif den kas di kultivo

Riba e tereno di Soltuna na De Savaan tin kas spesial pa kultivá bèrdura i fruta aden. E konstrukshon ta protehé e matanan kontra bishita indeseá manera insekto, lagadishi, yuana pero tambe ladron. E plèstik i paña di waya spesial, ta krea sombra riba e dak. Nan ta tene e rayonan di solo kayente pafó. Danki na e klima den e kasnan akí e vegetashon tin mester di ménos awa i mèst. E temperatura sa subi te 34°C. Por ehèmpel promèntè pika, promèntè, kònkòmber i bèrdura bèrdè ta krese bon den un ambiente kayente i húmedo asina.

 

Soltuna ta konektá na e instalashon pa purifikashon di awa di Klein Hofje. E awa ta wòrdu di pòmp na De Savaan i aya ta ward’é den un depósito. Via di pipa e ta bin te na e matanan den e kas. Anto pa mèst, ta usa e sistema ku ta usa rònt mundu esta e téknika di venturi. E diámetro di e pipa ta baha na momentu di entrada i subi ora di sali. E velosidat di e choro i e bahada di preshon ku ta surgi – pa medio di un konekshon lateral – ta permití pa inyektá líkido manera mèst. E mèst líkido ta wòrdu chupá dor di e sistema. E awa di Klein Hofje ta resiklá i tin basta nutriente. Ta p’esei no ta nesesario pa agregá mashá na e awa akí. Pafó di e kasnan di kultivo tin espasio pa e vegetashon ku tin mester di mas solo. Manera pampuna i papaya. Si ta trata di kultivo den kas òf pafó mester paga tinu! Kon e blachinan ta? E tronko? Tin algun malesa? Algu ta bai robes? E ora ei bo mester sòru pa bo ta na tempu.

 

Kamber di bebi pa mata

Sophia ta traha den e bibero tambe. Aya bo ta haña e matanan yòn. Den baki. E bakinan ta den rei, hopi rei. Meskos ku mucha chikí, e ‘bebinan’ akí tambe ta pidi hopi atenshon i kuido èkstra. Mainta tempran – basta ta promé ku dies or, ora ku ainda no ta hasi kalor – empleadonan di Soltuna ta duna e matanan awa ku un spruier. Nan ta duna e matanan den baki, awa di kranchi. E awa di kranchi akí no tin sufisiente nutriente. Esun di Klein Hofje sí. E matanan tin mester di nitrógeno, fòsfòr i potasio pa nan krese saludabel. Si e kondishon di e matanan bai atras, ta drecha esaki agregando fertilisante i vitamina na e awa. Sophia i su koleganan ta drùk ta planta, transplantá, duna mata awa i mèst, anto kambia mata di pòchi. Banda di esei semper tin kos di hasi den mantenshon. No tin dos dia meskos den hortikultura!

Dia di mata

Den e bibero simia ta krese bira mata yòn saludabel. Un parti di esakinan ta bai hortikultor na Kòrsou mes. Despues di mas o ménos sinku siman nan ta risibí nan pedido di mínimo 48 mata. Soltuna ta konosí mas tantu pa su ‘dia di mata’. Tradishonalmente ta kada tres luna, riba e di lastu djasabra di luna. Riba e dia ei tur ku ke, por kumpra un òf mas mata na Soltuna. Ta manera ta fiesta tin! Semper tin mas ku shen bishitante! Di e manera akí e fundashon ta yuda esnan ku ke kosechá fruta i bèrdura na eskala chikí na kas. Alabes e dia ta kontribuí na konsientisashon. Skohe produktonan lokal realmente por hasi un diferensia. Pasó si konsumidó lokal kambia masalmente pa kumpra i kome kuminda lokal, e sektor agrikultor por krese i sigur asta dupliká su produkshon.

 

Surtido amplio

Dependé di e pedido Soltuna, ta kultivá un gran kantidat di vegetashon riba e tereno, den e kasnan di kultivo i e bibero. Algun di e bèrduranan ta: promèntè pika, tomati grandi i chikí, kònkòmber, yambo, sèldu, pitiseli, kòusebant, antrua, berehein, salada, kolo chines, paksoi i pampuna. Nan tin e siguiente yerbanan: rosamarein, lamungras, orégano, yerba di hole, kaneleblum, dile, teim, menta i gèmber. Tambe tin fruta manera lamunchi, parchita, skopapel i bakoba.

 

Kolektamentu sentral

Un di e tareanan núkleo di Soltuna ta pa kolektá e produkshon di bèrdura i fruta na e isla i hiba esaki na e supermerkadonan. Riba djaluna, djárason i djabièrnè e kunukeronan ta bin entregá nan produktonan. Ta pisa i pone nan kla pa parti nan den e trùknan. Despues ta entregá esaki, den kua e kosecha di Soltuna mes tambe ta aden, na esnan ku a hasi pedido. E idea tras di e kolektamentu sentral akí ta pa palabrá mihó preis i areglo di pago ku e supermerkadonan i minimarketnan. Ta importante ku mas tantu kunukero ta djòin pa duna e sektor mas siguridat pa loke ta trata produkshon i entrada. Di e manera ei e kunukero por konsentrá kompletamente riba su punto fuerte: kultivo.

 

Soltuna ke sigui

Na 1973 a lanta Stichting Ontwikkeling Land- en Tuinbouw Nederlandse Antillen (Soltuna) ku meta pa desaroyá sektor agrikultor na e islanan. Na nòmber di gobièrnu Soltuna ta manehá mas o ménos 40 hèktar di tera di kultivo. For di ougùstùs 2022 Pieter van Baren ta direktor di e fundashon. Soltuna tin sinku empleado fiho i algun temporal. Pa motibu di presupuesto na e momentu akí, e focus ta maneho i mantenshon di e terenonan, kosecha di bèrdura i fruta na eskala chikí. Pero Van Baren lo ke bai mas aleu. E ta pensa pa duna entrenamentu i kurso na kunukero i na futuro hortikultor. E ta haña ku si Soltuna risibí mas supsidio e lo por hunga un ròl signifikativo. E fundashon por yuda e sektor ku programa enfoká riba sembra i kosecha di produkto i ayudo pa un parti di e atministrashon. Soltuna ke bai dilanti i krese pa ta un bùfer seif riba dos tereno: preis hustu pa konsumidó i garantia di komestibel pa gobièrnu.

 

 

(SITADO)

Sembra, kambia di pòchi, mèst. Mi gusta tur aspekto di e trabou akí.

Ora mi ta trahando den kunuku asina, mi ta pensa tokante tur kos.

Un negoshi di mi mes. Esei ta mi soño.

 

 

(STREAMERS)

Soltuna ta hasi uso di awa resiklá di Klein Hofje.

Den e bibero tin mata yòn den reinan hanchu banda di otro.

Rekolekta sentral ta duna mas garantia pa kompra i entrada.

LAGA UN KOMENTARIO

Please enter your comment!
Please enter your name here