Paulina Ixpata, un sobrebibiente dje guera di Guatemala, ta hiba palabra den korte durante kaso kontra di tres èks paramilitar akusá di violashon seksual.
CIUDAD DE GUATEMALA (AFP).- Dos señora indígena maya a relatá dilanti di un tribunal e sufrimentu ku nan a biba despues di a keda violá seksualmente pa paramilitarnan ku a kolaborá ku ehérsito di Guatemala den dékada di 1980, durante di guera sivil.
Nan tur dos a hasi deklarashon den e fase final dje kaso penal kontra di tres èks paramilitar akusá di violashon seksual entre 1981 i 1985 na un base militar durante dje konflikto armá (1960-1996).
Bintinuebe muhé maya a presentá denunsianan di violashon seksual kontra dje èks paramilitarnan. “Ta bèrdat, nan a hasi e kos ei. Mi ta hiba un bida tristu pa loke nan a hasi ku mi. “Mi no ta gaña i mi no tin bèrgwensa di bisa nan dilanti e lokual nan a hasi”, segun Pedria Ixpata (61).
E señora maya, bistí ku trahe tradishonal multikolor, a hiba palabra den idioma maya, asistí pa un traduktor.
E huisio a kuminsá dia 28 di yanüari den un tribunal dje kapital i ta spera sentensia dia 30 di mei.
Ta e di dos kaso penal pa violensia seksual kontra di èks paramilitarnan. E promé, den 2022, a kulminá ku sinku èks-kolaborador di ehersisio sentensiá na 30 aña di prizòn.
E tres hòmbernan akusá a keda detené den 2018, pero a keda den libertat den 2019. Abogadonan dje víktimanan a apelá i den 2022 un korte di apelashon a tuma desishon ku mester husga nan.
E guera sivil di Guatemala a laga 200.000 morto i hende ku a disparsé, segun Komishon di Bèrdat ku a dokumentá e atrosidatnan kometé durante dje konflikto.







